Kirjoittanut
– Jos kriisi syntyy, niin käytännössä kykenemme auttamaan toisiamme, kommentoi puolustusministeri Carl Haglund maanantaina Radio Deille Ruotsin kanssa tehtävän uuden puolustusyhteistyön käytännön vaikutuksia.
Haglundin mukaan tämä kuitenkin edellyttää sitä, ettei Suomen omaa puolustuskykyä päästetä heikkenemään. Puolustusministeri arvioi Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta Radio Dein haastattelussa Selkämerellä käytävän ilmasotaharjoituksen aattona.
Viime viikolla Venäjällä alkoi massiivinen Pohjoisen laivaston 80.000 sotilaan sotaharjoitus. Huomenna USA:n ja Suomen hävittäjät harjoittelevat Selkämerellä.
Koulutuksellisten tavoitteiden lisäksi harjoituksiin on arvioitu sisältyvän sotilaalliseen voimannäyttöön tähtääviä pyrkimyksiä.
Puolustusministeri Carl Haglund kuitenkin painottaa, ettei Suomeen kohdistu mitään välitöntä sotilaallista uhkaa. Huolestuttavaa on kuitenkin Haglundin mukaan se, että Venäjä on ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan käyttänyt sotilaallista voimaa rajojen siirtämiseen Krimillä.
– Venäjä ei enää kunnioita kansainvälisiä sopimuksia eikä kansainvälistä oikeutta ja nämä ovat huolestuttavia ilmiöitä ja niitä ei voi sivuttaa, vaikkakin onneksi on niin, että meihin ei nyt mitään uhkaa kohdistu, arvioi puolustusministeri Carl Haglund Radio Deille tänään maanantaina.
Viikonloppuna puolustusministeri vieraili Yhdysvaltain laivaston ydinkäyttöisellä lentotukialuksella Theodore Rooseveltilla Englannin kanaalin vesillä yhdessä Ruotsin ja Ison-Britannian puolustusministereiden kanssa. Vierailu liittyi Suomen ja Yhdysvaltain väliseen yhteistyöhön.
Suomi on etenkin ilmavoimien – mutta myös muiden puolustushaarojen – osalta riippuvainen Yhdysvalloista.
– Yhdysvallat on meidän keskeinen kumppani. USA on ollut mukana luomassa meidän keskeisiä suorituskykyjä, etenkin Hornet-kalustoa, mutta myös muita. Teemme heidän kanssaan paljon yhteistyötä ja sen takia meillä on aika ajoin tapaamisia eri muodoissa, Haglund selvittää.
USA:n kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja Nato-rauhankumppanuudesta huolimatta sotilaspoliittisena lähtökohtana on, että Suomi puolustaa yksin itse itseään. 28:sta EU-maasta Natoon kuuluu 22 jäsenmaata.
”On tärkeätä, ettei rakenneta asioita sellaisen varaan, joka ei tunnu todennäköiseltä.”
Puolustusministeri Carl Haglund on ollut aloitteellinen Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistämisessä. Suomen lailla Naton ulkopuolella olevan Ruotsin kanssa on nyt tehty konkreettinen suunnitelma tulevina vuosina toimeenpantavista sotilaallisen yhteistyön hankkeista.
– Tiivistetään puolustusyhteistyötä niin, että meille syntyy yhteisiä joukkorakenteita, yhteinen prikaatirakenne merivoimiin, yhteisiä joukkoja ilmavoimiin, yhteistoimintakykyä, aletaan käyttää tukikohtia yhdessä ja niin edelleen, Haglund luettelee.
– Käytännössä luodaan yhteistoimintakyky, joka tarkoittaa sitä, että jos kriisi syntyy, niin käytännössä kykenemme auttamaan toisiamme – jos poliittisesti näin halutaan tehdä.
Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin nosti pari viikkoa sitten esiin ehdotuksen EU:n armeijasta. Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan EU:n puolustusministerit suhtautuvat ehdotukseen nuivasti, koska maat, jotka ovat Naton jäseniä, eivät halua rakentaa päällekkäisiä rakenteita. Haglundilla ei kuitenkaan ole mitään periaatteellisia varauksia asian suhteen.
– Jos keskustelu jatkuu ja etenee, niin Suomen kannattaa tietenkin olla siinä aktiivinen, koska se olisi kyllä meidän etujemme mukaista. Minulla ei ole mitään periaatteellisia varauksia tämän asian suhteen, mutta realistisena miehenä katson, että on tärkeätä, ettei rakenneta asioita sellaisen varaan, joka ei tunnu todennäköiseltä.
Vaikka Suomella on puolustusministeri Carl Haglundin mukaan eurooppalaisessa mittakaavassa uskottava ja hyvä puolustus, niin hän katsoo, että puolustusmäärärahoja on lisättävä, jotta vanhentunut kalusto voidaan korvata täysimääräisenä kuluvan vuosikymmenen aikana.
– Koen, että viimeinen vuosi on osoittanut, että puolustuskyvyn ei saa antaa heiketä ja on pidettävä uskottavasta puolustuksesta kiinni, Haglund sanoo.
Suomesta Selkämerellä Porin edustalla käytävänä koulutustapahtumaan osallistuu kahdesta neljään Hornet-hävittäjää, kertoo Ilmavoimat.
Yhdysvallat käyttää F-16-hävittäjiä, jotka lentävät paikalle Virossa samaan aikaan käynnissä olevasta Viron ja Yhdysvaltain kahdenvälisestä harjoituksesta.
Koulutustapahtuma jatkuu ensi viikkoon, jolloin mukaan liittyy Jas Gripen -hävittäjiä Ruotsista. Aseistamattomat koneet lentävät sekä Suomen että kansainvälisessä ilmatilassa.
Radio Dein Vaaliekstrassa torstaina 26.3. klo 9.05 Kirsi Rostamon haastattelussa Rkp:n puheenjohtaja ja puolustusministeri Carl Haglund. Uusinta klo 13.05.
